Kotoilua
Kameran akku loppui ja laturin sain käsiini vasta eilen illalla. Näinpä en kuviakaan ole saanut ulos taikka otettua sitten viime viikonlopun. Mutta jottei homma menisi ihan läskiksi, niin pitää edes muutama kuva saada laitettua – vaikka sitten olisikin huonolaatuisia kännykkäkuvia.
En tiedä miten kauan nämä merkinnät blogeissa säilyy, mutta samalla kun tämä toimii muille paikkana seurata kissamissojemme elämää niin minulle tämä toimii ns. päiväkirjana josta voin myöhemminkin tsekkailla kuka teki ja mitä teki ja erityisesti miltä mussukat tullessaan näytti!
Maanantaina meillä vieraillut Kristianin kaveri väitti, että karvalapset olisi hurjasti kasvanut 3 viikossa! Mitäääääh???!! Ihan yhtä pieniä vauviksiahan ne on kun tullessaankin ;). Ei sitä kasvua tosiaan itse huomaa. En ainakaan minä. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen en olekaan punninnut mussukoita paria kertaa viikossa, vaan eilen suoritin vasta toisen punninnan. Mikäli vaaka näyttää oikeita lukemia, on Oliver ottanut painossa jo kiinni: Oliver 2,2kg ja Viljami 2,3kg. Näin siis tosiaan valokuvatkin huijaa, kun monissa Viljami on näyttänyt melkeen tuplasti Oliverin kokoiselta! Tosin, kyllä ihan pelkällä omalla silmälläkin katsottuna Viljamiin verrattuna Oliverin vatsa näyttää siltä, että siinä on kuoppa ;). Mutta eiköhän nuo molemmat ole kuitenkin kaikinpuolin sopusuhtaisia pikkukisuja!
Tänään aamulla yritin taas pahuuttani tyrkyttää pojille Hillsin pentu(märkä)ruokaa. Siinä täytyy olla jotain todella pahasti vialla, kun Viljamikin kävi vain muutamaa palleroa nuolaisemassa! Jos Viljami ei syö, ruuan täytyy olla PAHAA! Ja pian Viljami tulikin ilmoittamaan mulle, että RUOKAA kiitos – ei HILL’siä.. Eihän mun heikko mieleni muutakaan voinut kun toimia Viljamin ”pyynnön” mukaan ja avata pojille uudet märkäherkut pahan Hillsin viereen.
Kyllä se on niin jännä miten nuo pienet söpöliinit saavat ihmisen jos toisenkin kiedottua pikkukyntensä ympärille. Mä olen vähän suunnitellut, että käyn tänään shoppailureissun yhteydessä kirjastossa ja lainaan kaikki mahdolliset kissakirjat mukaani, jotta opin vielä paremmin ymmärtämään mussukoita…ja jotta ne voivat vielä paremmin mua käskyttää, kun ymmärrän mitä käskyttäjät haluavat ;). Hehe.. No ei, pitäähän karvalapsillakin jotkut rajat olla, mutta kyllä mua suuresti kiehtoo kissat ja niiden käytös ja muut tällaiset asiat. Lisäsivistystä hankkiakseni ajattelin näitä kirjoja lainata.
Milloinkohan Työväenopistolla järjestetään Kissapsykologian kursseja? Ilmoittaudun ennakkoon!