Naapurivierailulla
Kävipä taas eilen niin, että Oliver päätti ottaa hatkat ja juoksi naapuriin.. Tulin illalla kotiin ja Kristian oli pihalla kissojen kanssa. Mussukat tuli mua vastaan, mutta eivät päässeet kovin pitkälle kun olivat naruissa kiinni. Minä hyvää hyvyyttäni otin narut irti, jotta sisällä olo oli helpompaa. Vaan eipä mennyt montaa hetkeä, kun molemmat kissat otti spurtin takaisin ulos ja Oliver pinkoi sen minkä tassuistaan pääsi – suoraan aidan yli naapurin pihalle. Minä hain kaapista herkut ja tuttuun tapan kiersin etuoven kautta päätynaapurin puolelle. Vaan eipä näkynyt Oliveria missään! Pian selvisi: naapurin pihan ovi oli auki ja hetken päästä sieltä köpötteli häntä pystyssä ylpeänä pieni karkulainen. Perässä naapuri, jolle tietysti pahoittelin tapahtunutta. Onneksi ihanat naapurimme ei ole yksikään tykännyt pahaa näistä Oliverin vierailuista.. Tästä tapahtumasta en saanut kuvia (kumma juttu 😉 ), joten itse karkulais-paholaisesta muutama muu kuva (mun juomamuki = paras muki, riippumatta siitä kuinka tuoretta vettä siinä tai omassa kipossa on…):
Muuta kovin ihmeellistä ei ole ehtinyt tapahtua. Ehkä hyvä näin :).
Tässä vielä muutama kuva roskisdyykkari-Viljamista..
..ja seikkailija-Viljamista, parhaita kenkämehuja etsimässä 😉
..ja ilmeestä päätellen kenkämehut oli tällä kertaa pilaantuneet 😉