Juhannus mökkimaisemissa Punkaharjulla

Ihana juhannus on nyt takana ja innolla odotamme koko porukka seuraavaa mökkireissua! Mussukat oli vähintäänkin onnensa kukkuloilla kun pääsivät tutkimaan mökkiä ja sen ympäristöä. Pihalla oli ihanaa heinikkoa ja mustikanvarpuja joiden seassa pojat ihmetteli mökkielämää joka päivä useamman tunnin. Valjaat päällä siis kyllä ja jostain syystä joka kerta piti myös venyttää osittain joustava naru pisimpään pituuteensa ja mennä niin pitkälle makoilemaan kun vaan narussa ja valjaissa ylsi. Viljamihan keksi jo kotipihalla sen, että kun narun venyttää äärimmäsilleen ja riuhtaisee itsensä, tarranauhat aukeaa. Se onkin muuten hauska temppu ja pitihän tätä mökilläkin kokeilla useampaan otteeseen. Onneksi Viljami antaa kuitenkin napata itsensä syliin, eikä säntää karkuun.

Viljami:"nää on mun huudit - tää on mun mökki!"

Sisällä Viljami myös näytti taitotempun kuinka valjaista pääsee ilman venytettävää naruakin irti. En ole kyllä vastaavaa ennen nähnyt. Niin näppärästi ja about sekunnissa sai Viljami valjaat päältään – tarroja avaamatta! Sitten nappasi valjaat suuhunsa ja vei ne tuolin alle… Etevä poika!

Oliverkin malttoi laittaa melkein toisen silmän kiinni päikkäreillä 😉

Pari kertaa kävin myös poikien kanssa erikseen kävelyllä mökkiympäristössä.  Kovin syvälle heinikkoiseen metsään en viitsinyt mennä punkkivaaran takia. Mutta jännin nähtävyys muutoinkin oli järvi. Vähän pelottava, ällön märkä, mutta huisin jännä! Sitä oli hurjan hauska ihastella ihan lähietäisyydeltä. Viljami jopa pikkiriikkisen uskalsi tassujaankin kostuttaa. Oliver taas varoi hyvin tarkkaan kastelemasta arvokkaita tassujaan..

Kuumana päivänä pojat hakeutui varjoon..

Mökillä sisälläkin oli vähintäänkin 100 kertaa jännempää kun kotona, vaikka kotona tilaa onkin enemmän. Mutta mökillä kaikki oli uutta ja jännää! Uusia korkeita paikkoja jotka -ainakin mussukoiden mielestä- suorastaan kutsui luokseen. Ihania kaapin päällysiä, keittiön tasoja, korkeita hyllyjä, ahtaita paikkoja ym. jotka tuli varmasti tutkittua hyvin tarkkaan.

Pieni Oliver-peto mustikanvarpujen seassa

Kotiinpalattua sunnuntaina pojat nukkui koko illan. Tais olla rankkaa mökkeillä kun ei malttanut sielä nukkua tarpeeksi ;). Mutta, nyt odotellaan tulevia viikonloppuja sekä mun pian alkavaa lomaa jotta päästäis seuraavaksi koluamaan Tammisaaren mökki ympäristöineen!

Viljami ja narun venytys...

Kommentoi



Ei kommentteja.