Oliver ja Kumppanit

Oliver luonteensa mukaisesti ottaa mitä haluaa, joten yninää käytetään yleensä ”normaalissa keskustelussa”, ulos hinkumiseen tai muuhun huomionhakuun. Esim. taisi olla maanantai kun olin vaatekriisissä kaapinsuulla ja Oliver ystävällisesti ynisten ilmoitti, että hän nyt vähän kiipeää minua pitkin jotta pääsee helpommin kaapin päälle.

Niin, ja se punkki! Eilen nousi hikikarpalot otsaan ja kädet hikosi kun tein mökkireissun jälkeistä punkkitarkastusta Viljamille. Toki mökillä olin jo useampaan otteeseen molemmat pojat yrittänyt tutkia, mutta hyvä se on vielä kotona käydä turkkia läpi. Ja niinhän sitten takapuolen tienovilla näin omin silmin isohkon punkin. Siitä hirveällä vauhkolla punkkipihtejä kaivamaan, jotka tuntui mökkireissun jäljiltä joutuneen kadotukseen. Meinasi stressi ja paniikki iskeä. Jotenkinhan se punkki oli saatava pois. Noh, pihdit löytyi ja otin Viljamin käsittelyyn. Selälleen syliin pötköttämään ja minä hain silmilläni sitä punkkia. Vihdoin löytyi. Viljami vinkui sylissä ihan kun sattuis ja koskis, vaikken ollut vielä mitään ehtinyt tehdä. Otin kiinni siitä punkista ja valmistauduin riuhtasemaan, kun huomasin, että se on kummallisesti takertunut Viljamin karvoihin. Kumma juttu..ja jos vetäisin, varmasti Viljamia nipistäisi kun lähtisi  samalla ne karvatkin siitä.. Tutkailin tilannetta ja ihmettelin punkkia, kunnes totesin, että jääköön tämä kakkakikkare tänne karvoihin ;).