Paluu arkeen
Lomat on nyt lusittu ja mussukat palanneet työleiriltään ;). Heti keskiviikkona haettiin pojat kun päästiin lentokentältä kotiin. Pienoinen väsymys ja saamattomuus on sen verran vaivannut etten aiemmin saanut aikaiseksi päivittää kuulumisia. Mutta siis, loma meni hyvin ja pojilla kuulemma myös hyvin hoitopaikassa ”mummolassa” :). Kuulemma saivat vanhempani nukkua yönsä rauhassa, sillä pojilla oli kova työ päivisin isäni vahtimisessa. Siellä siis leikkivät majakkaa ja perävaunua. Jopa kuulemma saunaan piti mennä mukaan. Tästä syystä siis kutsun työleiriksi tuota aikaa hoitopaikassa. Varmaan rankkaa kun ei päiväuniakaan malttanut rauhassa nukkua..kun piti vahtia ja valvoa!
Kotiin palattua piti heti ekana leikkiä! Oliver heti raahasi lelutikun mun eteen vinkiksi:
Myös Viljamilla ja uudella lempparilelulla (neulottu kissa-kirjanmerkki) oli iloinen jälleennäkeminen! Sillä kirjanmerkillä onkin leikitty nyt joka päivä (ja yö!) kotiinpaluun jälkeen. En tiedä miksi niitä leluja pitää tunkea sellaisiin paikkoihin mistä niitä ei omin avuin saa pois. Päivittäin saan lempparileluja kaivella tikulla jääkaapin alta tai sohvan rahin alta..
Lauantaina tehtiin Viljamin kanssa itse pistaasijäätelöä. Oliver ei ollut tapahtumasta kiinnostunut, mutta Viljami vahti konetta sen koko 15min ajan kun jäätelö valmistui.
Ja tässä myös videolinkki samaisesta aiheesta: http://youtu.be/x3txtEZ8au8
En tiedä miksi lähes poikkeuksetta kaikki ruuat pitää peitellä.. Välillä se selvästi on mielenosoitus siitä, ettei kupissa oleva ruoka ole kelvollista.. Mutta tässä yksikin päivä Viljami heti ruoka nuuhkaistuaan rupesi sitä peittelemään, mutta melko pian ryhtyi kuitenkin syömään. En tiedä mitä taikapulveria Viljami siihen kaapin ovesta rapsutti!?
Mutta kyllä se edelleen on niin, että parhaalta ruoka maistuu kun se ei tule omalta lautaselta. Hyvin maistui Kristianilta saadut kevyt jugurtit kirpeillä marjoilla maustettuna:
Ja lopuksi jälleen pakolliset ylisöpöt unikuvat ja hieno poseerauskuva Oliver-mussukasta <3
