Oliver ja Kumppanit

Alkujännitysten karistua molemmat mussukat kulkee kovin reippaina valjaissa. Harmi ettei meillä ole isompaa omaa pihaa. Naapurin koiriin ei vielä olla kuitenkaan törmätty..mutta yhden ihmisnaapurin mussukat hurmasi kertaheitolla! Ystävällinen naapuri jopa lupautui milloin vain kissojen ruokkijaksi/leikittäjäksi jos joskus on tarvetta – vaikkei koskaan ennen olla edes tavattu. Eli, ainakin yksi hyvä tyyppi naapurustossamme ;).

Oliver on taas jatkanut aamuöisiä naamanputsausoperaatioitaan. Me puolestaan aloitettiin vastaiskuna koulutusoperaatio, jotta saatais Oliver jättämään meidät öisin rauhaan eikä tarttis sulkea mussukoita yöksi pois makkarista. Etenkin kun Viljami niin nätisti nukkuu kertaakaan herättämättä. Välillä saadaan ruinata ja ruikuttaa jotta edes saadaan arvon Viljami-mussukka hetkeksi sänkyyn kainaloon. Ja toki esim. viikonloppuaamuisin Viljamikin osallistuu hurinoihin ja paijailtavaksi kun hissukseen heräillään ja pötkötellään ennen kuin noustaan. Mutta se Oliver. Mä sain viime yönä useamman kerran vetää peiton pään yli ja Kristian pistää kissan lattialle ennen kun Oliver vihdoin uskoi ettei tarvita naaman putsausta, enkä mä hiusten ”harjausta” vielä 4-5 aikaan aamuyöstä. Positiivista on se, että perille meni lopulta, joten meillä on toivoa saada Oliver ymmärtämään, että aamuöiset naamanpesut voi jättää historiaan ja unholaan ihan lopullisesti.

Pojat on muutenkin tullut kai teini-ikään ja rohkeus kasvanut muuallakin kun ulkona. Eilen Viljami teki jonkun kummallisen ja vaarallisen taitoloikan yläkerrasta alas! Säikähdettiin kyllä Kristianin kanssa molemmat kun yhtäkkiä kuului tömähdys ja Viljami oli ilmestynyt alimmalle portaalle kuin tyhjästä. En tiedä mitä kävi, oliko alastulo tarkoituksellinen vai vahinko..? Mutta pääasia on se ettei mitään sattunut. Viljami tuli nelitassuin alas, nousi, jatkoi matkaa ja riehumista!

Oliver puolestaan on keksinyt miten pääsee keittiön korkeimmalle tasolle. Melkein katon rajassa on kaappien yllä taso (eli keittiön kaappien päällinen) jonne pääsee kätevästi aina silloin kun ihmispuu on asettunut esim. tiskaamaan, hakemaan vettä tms. sivupöydän lähettyville. Sitä ei itse aina ehdi edes reagoida ennen kuin ”vahinko” on jo sattunut. Ensin tajuaa, että kissa OLI äsken olkapäällä ja samalla huomaa, että kissa ON nyt katonrajassa. Siellä missä mm. Riedelin karahvia säilytetään.. Mä en edes yllä sinne eli en saisi kissaa kurotettua pois. Tosin, huomattiin, että kyllä Oliver pääsee sieltä korkealta itsekin pois – joskin tuo näyttää hurjalta ja mua hirvittää sen karahvin puolesta. No, pitäähän sitä rajojaan kokeilla ja tutustua ”uusiin” paikkoihin kun muut kolot on jo tutkittu ;).

Jännityksellä jäämme odottamaan mitä pojat seuraavaksi keksivät!