Taas on viime viikolla ulkoiltu. Viimeksi eilen. Eilen kävikin hassu juttu, kun Viljami säikähti naapurin koiraa ja irtautui valjaista. Oltiin onneksi talon nurkalla, joten Viljamikin oli hyvin kartalla siitä, missä me oltiin. Silti vähän jännäsin, että millainen kissa-ja-hiiri -leikki saadaan aikaiseksi, kun ei ollut hajuakaan minne asti Viljami vapaana, säikähtäneenä, lähtisi. Vaihdoin naapurin kanssa vielä muutaman sanan ja samassa naapuri totesi, että tuonne teidän takapihan ovelle Viljami nähtävästi juoksi! Ja siellä se tosiaan istui. Istui suljetun oven takana kyselemässä josko pääsisi kotiin turvaan!? Tosi hieno ja kiltti poika! Oli hieno juttu saada tietää, että pojat tietää missä koti on.. Ja toivottavasti jatkossakin toimivat yhtä mallikkaasti jos vastaavia tilanteita sattuu.
Viljami-peto viidakossa
Löytyi "onkalo", joka oli toooosi jännä..
..sitä jaksoi Viljami tonkia ja haistella..
Välillä pelotti, että eikai tuo koko kissa putoa sinne..
..mutta ei pudonnut - ei olisi tainnut mahtuakaan 🙂
Oliver-jellonanpoika vaarallisessa viidakossa...
Ja taas leikittiin kukkulan kuningasta!
Oliver voitti! Tai ehkä Viljami luovutti?
Nuuhk-nuuhk...ihania tuoksuja!
Ulkoilun jälkeen makoisille päikkäreille voi käpertyä furminaattori kainalossa 😉
Taas tällä viikolla saapui ihana ylläri mussukoille: ruoka- ja lelupaketti Zooplussalta! Mä en oikein ole varma voiko leluja koskaan olla riittävästi!? Mikäli uusien lelujen valmistus maailmassa loppuisi, olisi niitä (leluja) varmaan tarpeeksi siinä vaiheessa, kun jokaista lelua on 3kpl varastossa (kun menee yksi rikki, otetaan laatikosta samanlainen tilalle..). Mutta, vielä on siis leluja ostettavana ja ainakin mun mielestä myös tilaa :). Tosin, piakkoin pitänee investoida isompaan lelukoriin.. No mutta, eilisestä paketista löytyi kyllä pääasiassa ruokaa. Ja hauskin juttu mussukoiden mielestä on aina se itse laatikko:
Ihana täytemuovi jonka päällä oli niin jännä tassutella!
..molemmat halusi kokeilla..
Viljamin lempparia on laatikon - ja sen sisällön pureskelu
"Mitä? Enhän purrut..!"
"Njam njam njam"
Viljami voitti taistelun vaarallista laatikkoa vastaan...!
Laatikon valtaaja!
Oliver tarkkaili tiukalla katseella laatikon valtausta..
Viaton valtaaja..liian söpö!
Viljamille kelpas mun myslistä hylkäämät rusinat!
Nami nami - kaikki meni, viimeistä rusinaa myöten!
Eilen käytiin mussukoiden kanssa n. tunnin ”lenkillä”. Oli aivan ihana ilma ja yllättävän rauhallista, vaikka kello oli jo 11. Silti vain muutamaan hassuun tallaajaan törmätiin. Ja sehän sopi meille, erityisesti murumussukoille, joita vieraat ihmiset (erityisesti epämääräisesti liikkuvat lapset) on ruvennut jänskäämään enempi ja enempi. Saatiin siis rauhassa tepastella ja tutkia pihapiiriä. Kerrankin muistin ottaa kamerakännykän mukaan! Tässäpä siis kuvasatoa eiliseltä:
Oliver puskassa..
Viljami olis jo menossa eteenpäin..
..mutta Oliver himmaa puskissa..
Täällä tais olla jotain super-hajuja..tässä jumitettiin tovi.
Oliver ja TUIMA ilme 😉
Oliver aavikossa
Mitälie maukasta näköpiirissä kun hän suupieliään lipoo 🙂
Viljami vaanimassa
Viljami komentaa "miau miau miau"!
Kukkulan kuningas - Oliver
Murumussukat on selvästi aktivoitunut kuuman kesän hellitettyä. Myös öisin. Viljamikin on ottanut Oliverista oppia ja ruvennut vaatimaan paijauksia ja rapsutuksia aamuyöstä. Tosin, ainakin mä yritän nyt opettaa molemmille mussukoille, että yöt on nukkumista varten ja päivällä voidaan leikkiä ja paijata :).
Syylliset: herra O. ja herra V.
Syylliset, herrat O. ja V. olivat yöllä päättäneet ettei nallejen paikka ole vaatekaapissa. Muut pehmolelut saivat jäädä, vain nallet saivat häädön.
Kaapista ulos revitty nalle nro:1
Eteiseen asti ylhäältä vaatekaapista revitty nalle nro:2
Syyllinen, herra V., esitti viatonta ja yritti piiloutua vesikuppiin..
Ja työpäivän jälkeen molemmat nallet oli tavattavissa muksismaksis olkkarin lattialta:
Työpäivän jälkeen molemmat nallet löydetty kaatuneina olohuoneen lattialta
Myös sukka oli kaapista löytynyt nallen seuraksi
Syyllinen, herra O., tietämätön asiasta..
..vain sulasta kiinnostunut.
Murumussukat on taas ollut ihan ylisöpöjä! Tässä vähän kuvasatoa maanantailta:
Oliver huomasi jännän ohjelman telkassa..
..tuota telkkariotusta piti mennä kummastelemaan!
Ja sen jälkeen viuhdottiin sulkalelun perään niin kiivaasti ettei kamerakaan pysynyt tassun vauhdissa!
Viljami taas löysi lempparilelun: karkkipaperin 🙂
..ja vaani saalista mun selän takaa..
..eikä malttanut keskittyä pesuunkaan kun piti vahtia saalista.
Piti tarkkailla saalista myös ylösalaisin.
Eteen tuli ongelma, dilemma, probleema kun peiton alta tupsahti toinenkin samanlainen saalis!
Ongelman ratkaisu vaati pitkäkseen heittäytymistä.
Mä olen tullut siihen tulokseen, että saletisti Viljami älys sen näyttelyn jälkeen kuinka hieno ja hyvä tyyppi hän on. Siis mä ainakin olen kiinnittänyt huomiota kuinka Viljami on ylpistynyt sen näyttelyn jälkeen! Ihan kun se nyt ajattelis, että ”etkö tiedä kuka mä olen???” ja osaa sen varjolla vaatia ronskimmin asioita kun ennen. Esim. ennen Oliver sai leikkiä rauhassa ja erityisesti sulkalelut kuului niihin joita lähelle Viljami ei mennyt jos ne oli Oliverilla. Ja jos leikin sulalla Viljamin kanssa, Oliver tuli ja ”varasti” leikin Viljamilta..ja Viljami väistyi siististi alta pois kun Oliver tuli kehiin. Nyt on roolit vaihtunut. Jopa näiden sulkien suhteen. Mikäli leikin sulalla Oliverin kanssa ja Viljami huomaa sen, ei mene kauaa kun ensin leikkii 2 kissaa ja pian Oliver häviää sivummalle katselemaan. Oliver kyllä jää siihen kyttäämään ja osallistuu leikkiin heti jos Viljamin huomio sulasta herpaantuu. Mutta ei Viljami olisi ennen uskaltanut (?). Hyvä vaan jos ovat tasapuolisia, ettei kumpikaan dominoi liikaa..!?
Kaunein ja komein ikkunan edessä istuskelemassa
Mitä jännää näkyy???
Viljami on myös ruvennut kiivaammin pyrkimään syliin. Ennen istahti viereen ja kauniilla, pienellä äänellä miukui josko pääsisi syliin. Nyt käy useammin niin, että jalkojen juurella onkin Viljami, joka käskee:”otat minut syliin NYT!” 😉 Hih. Tai sitten yöllä saattaa näykkiä jos ei saa tarpeeksi hellyyttä ja paijauksia. Mokomakin mussukka! Pitää vissiin tehdä äkkiä asialle jotain, ennen kuin meillä määrääkin Herra Diktaattori-Viljami!
Murumussukka-Oliver odottaa leikittäjää
Itse Suloisuus - Oliver!
Ei jäänyt se viimekerran näyttely viimeiseksi Viljamin osalta. Oliverin ei tarvitse enää lähteä kaveriksi, mutta Viljamin ilmoitin lokakuiseen näyttelyyn Masalaan. Nyt on sekä lyhempi matka että halvempi hinta. Tavallaan olin miettinyt, että olisko kandenut kuitenkin jättää edellinen näyttely ensimmäiseksi ja viimeiseksi – olisi ainakin jäänyt hyvä maku suuhun ja suunnaton ylpeys niin hienosti pärjänneestä Viljamista. Oli paljon helpompi tuo viimekerta sen suhteen ettei ollut mitään odotuksia. Nyt ne on korkealla, vaikken haluaisikaan näin ennakkoon suhtautua. Mutta minkäs teet. Koska kamera lähti Rodokselle lomailemaan, täytyy tyytyä muutamaan iPhonella otettuun kuvaan:
Oliver - dyykkari?
Viljami tutustumassa siivouskaapin sisältöön
Söpöliini <3
Älden komea mussukka! Tätä tyyppiä ei pysty vastustamaan 🙂
Noniin, nyt se on takana. Se ensimmäinen näyttely. Olin siis ennakkoon päättänyt, että kerran käydään ja se on sit siinä. Ajattelin ettei se voi olla kissalle kivaa. Mutta, nähtyäni lauantaina useamman kissan joka ylpeänä istui, seisoi tms. tuomareiden ja yleisön pällisteltävänä, tajusin, että jotkut kissat voi siitä oikeastikin tykätä! Ja vaikkei suoranaisesti toiminnasta nauttisi, niin tosi moni makoili häkissään rennosti koko päivän nukkuen. Eli tuskinpa tuosta heille haittaakaan on!?
Viljami päivää ennen näyttelyä
Ja voi vitsi miten ylpeä sitä voikaan olla meidän pienestä, kiltistä, supersöpöstä ja ihanasta Viljamista <3. Viljami sai molemmilta tuomareilta parhaan mahdollisen arvosanan (EX1), tuli valittua tuomarin suosikkina ehdokkaaksi näyttelyn parhaaksi kissaksi (NOM) ja voitti oman luokkansa ”best in show” (BIS) -tittelin! Niin hienosti meni ja niin hienosti Viljami suhtautui koko touhuun, että saattaapi olla jotta meidät tullaan vielä näyttelyissä näkemään 😉 ! We’ll see…
Oliver oli kaverina mukana
Oliverin ei kyllä enää tarvitse lähteä kaveriksi, mikäli Viljamin kanssa vielä näyttelyyn päädytään. Onneksi nämä luonteet on juuri näin päin kun on, sillä Oliverin temperamentilla ja ahdistusherkkyydellä ei näyttelyihin olisi asiaa. En tiedä olisiko Oliver kestänyt ainuttakaan tuomarin arvostelua. Ei taatusti olisi pysynyt tuomarin pöydällä. Mutta Viljami pysyi ja hienosti osasi olla vieraidenkin käsiteltävänä.
Oliverin ilme kertonee kaiken siitä, mitä mieltä mussukka näyttelystä oli..
Välillä Oliver-mussukkakin unohti inhota näyttelyssä olemista ja meinasi ihan rentoutua
Viljamin ekat arviot tuomareilta "Excellent 1" x2 🙂
Palkintosaalis: EX1, EX1, BIS, NOM !!!
Kaikenkaikkiaan hieno fiilis jäi lauantailta. Päivä oli pitkä, mutta niin hienosti meni ettei voi olla kuin onnellinen! Voi kun Viljami itsekin ymmärtäisi miten hieno, kaunis, komea ihanuus hän on ja miten hienosti suoriutui lauantaina :).
Eilen oli mussukoiden kannalta aivan kamala päivä. Hirveetä. Kauheeta. Ihan sairasta! Oli meinaa pesupäivä, lauantaista näyttelyä varten. Olin jo ennakkoon aavistanut, että erityisesti Oliverin kanssa tulis ongelmia. Ja lisähaastetta toi se, että suoritin yksin tätä operaatiota. Minä vs. kissa. Ensikerralla ymmärrän leikata kynnet ennen kun tähän operaatioon ryhdyn. Mikäli kissat sai henkisiä traumoja, niin minä sain fyysisiä vammoja ;). Aika vähällä selvisin, ei edes Oliverilla ollut murhankiiltoa silmissä tai muutenkaan en kohdannut ehkä tarkoituksellista viiltelyä. Lähinnä kumpikin yritti kynsin tarrautua mun vaatteisiin ja kiivetä olkapäille, pois pahan suihkun alta.
Pieni reppana Viljami..
Oliver ei vielä tässä ymmärtänyt, että on itse seuraavana vuorossa 😉
Ihan ei annetun ohjeistuksen mukaan suoriuduttu koitoksesta, mutta parhaani yritin. Joo, mä tein kaikkeni operaation onnistumisen eteen ja samoin mussukat teki kaikkensa operaation keskeytyksen eteen. Viljamin kanssa tuli ehkä tasapeli, mutta Oliver vei oman eränsä 3-1. Kolmea eri pesuainetta (2 shampoota ja 1 hoitoaine) oli tarkoitus laittaa, mutta ensimmäisen jälkeen totesin ettei mulla ole energiaa enää tapella ja Oliverkin läähätti ja puhisi kauhusta plus naarmut käsivarsissa, vatsassa, selässä ja jaloissa kertoi oman osuutensa sen puolesta, että ehkä tuo yksi pesuaine riittää.. En myöskään onnistunut kumpaakaan kuivaamaan (ohjeen mukaan) föönillä. Se oli molempien mielestä niiiiin järkkyä, että mun osalta jäi yritykseksi. Tämänkin erän siis hävisin 0-1 ja 0-1.
Viljami ei kelpuuttanut föönikuivausta, joten pyyhe + minä + Viljami itte hoidettiin kuivatus yhteistyössä
Pieni ero näissä kissoissa..Oliver vielä pahaa aavistamattomana..
Piisami???
Kaikesta huolimatta, mussukat on pesty ja enin irtokarva saatiin sitämyöten pois. En tiedä huomaanko mitään eroa kummankaan turkissa ennen ja jälkeen pesun, mutta puhtaita ovat jokatapauksessa. Ehkä jatkossa voi yrittää sen kerran pari vuodessa ihan vesipesua tai yhden pesuaineen pesua.. Saapahan pois ne irtokarvat. Turhan usein en kyllä tuohon prosessiin rupea, niin kauheaa kun se poikien mielestä oli. Tosin, olishan se helppoa, jos nuo tuohon pesuun tottuisi, niin erityisesti karvanlähtöön auttaisi kun saisi ne irtokarvat pois. Mutta, nyt huoahdan helpotuksesta, kun ensimmäinen pesu on ohi ja olen onnellinen siitä, että se on ohi. Katsotaan sitten mitä tulevaisuudessa tehdään mahdollisten pesujen suhteen.
Mussukkalandiassa ei uutta ja ihmeellistä. Tosin eilen kävi sellanen pieni onnettomuus, jonka johdosta tuli paha mieli ja sirpaleita. Totesin, että kuohuviinilaseja (tai muutakaan LASIA) ei kannata laittaa samaan kaappiin kissan ruuan ja herkkujen kanssa.. Meillä on melko niukasti keittiössä kaappitilaa, erityisesti astioille, joten esim. korkeat Riedelin sampanjalasit oli ollut pakko sijoittaa alakaappiin, jossa hyllykorkeus on riittävä. Viljami käy välillä hakemassa avonaisesta herkkukaapista (siis jos ovi on unohtunut auki) herkkupusseja ja tämän toiminnan tietysti palkitsen antamalla parit herkut sieltä valitusta pussukasta ;). Eilen otin kaapista ihan vaan vitamiinipurkin, mutta Oliver luuli siellä olevan jotain superherkkua ja säntäs kuoharilasihyllyn kautta pöydälle. Siinä sitten katsoin silmät suurina kun ensin kaatuu 1 lasi..sitten toinen..sitten kolmas. Tippuivat lattialle ja menivät rikki, sirpaleiksi lattialle. Kissat ei ollut moksiskaan, päin vastoin; yritti mennä sirpaleita haistelemaan! Toki nappasin salamana molemmat kainaloon ja pistin vessaan siksi aikaa kun siivosin, lakasin, imuroin, luuttusin ja kaivelin pyyhkeen avulla nurkkia ja kaappien alusia jonne voisi niin sirpale kuin kissan tassukin mahtua.
"Jahas...mitäs täällä on?"
"Kukkuu..????"
Kovasti harmitti ne kuohari- ja sampanjalasit. Mutta omapa oli vikani kun kuvittelin niiden säilyvän ehjänä kissanruokakaapissa. Ei mussukat pahalla vitamiineista innostunut. Pääasia on ettei kumpikaan pojista saanut sirpaletta tassuunsa!
"Yltää yltää, ihan kohta!"
"Kato nyt ite Viljami, siellä ON jotain!"
Tänään me aloitetaan pesuharjoittelu. Näyttely edessä 10.8. ja sitä ennen pitäisi saada pojat pestyä. Kuulemma olisi myös jatkossa hyvä ainakin kerran pari vuodessa pestä niin lähtee samassa irtokarvatkin. Koskaan ennen en ole ainuttakaan kissaa pessyt, joten saa nähdä millainen show saadaan pystyyn ;).
"Mahtuisko pää sinne? Vois maistaa.."
"Hyppään sen päälle jos ei muu auta.."
Kolme päivää oltiin mussukoiden kanssa kotinurkissa, kunnes lähdettiin taas mökille! Ja vitsi, olipa taas hauskaa! Jos kissat sais päättää, oltais mökillä, tai ehkä eri mökeillä, koko kesä. Eri mökeillä just siks, että aina riittäis sisälläkin tutkittavaa! Mutta koska kyseessä oli vasta toka kerta Tammisaaren mökillä, tutkittavaa silti riitti. Harmikseni unohdin kameran kotiin, joten kaikki kuvat on iphone-laatua. Entäpä – sainko taaskaan ainuttakaan kuvaa ulkoa??? En. Sniff. Muutaman tärisevän videon onnistuin ottamaan ulkoa, mutta en tietysti niitä tänne blogiin saa ”suuren” kokonsa takia. Tässäpä siis nyt mussukat sisällä tutkimusmatkoilla:
Siivoushuisku matkalla työmaalle..
än-yy-tee-NYT!
Siivoushuiskut työssään - tuli muuten pölyä!!!
Oliver tarkasti myös keittiössä pölytilannetta..
Ja rankan mökkireissun jälkeen kaikki pojat oli ihan naatteja 😉
Eilen tultiin Tammisaaresta mökiltä ja voi vitsi, meillä oli niiiiin kovin hauskaa!!! Mussukat oli jälleen kerran kovin innoissaan uuden paikan tutkimisesta. Myös ulkoilu oli tosi jännää kun pihamaata riitti. Eikä ollut ikäviä naapureita joiden pihoille ei saanut mennä ;). Harmi etten tajunnut ottaa kameraa kertaakaan ulkoilureissuille mukaan. Erityisesti Oliver loikki kun jänis ja eteni kun päätön kana. Yks loikka yhteen suuntaan ja toinen toiseen.. Tuli mullekin urheilua kun sain juosta perässä.
Ruoka-aika?
Mikä/kuka ei kuulu joukkoon?
Oliver ja Oliverin sulkalelu
Superhieno Viljami!
Mussukat pesulla
<3
Takan vartija työssään..
Kukkulan kuninkaat
The winner!
Ja päikkäriaika
