Vihdoin perjantaina koitti se aika kun sain ensimmäistä, ihkaomaa joulukuusta koristella! Ostin pari viikkoa sitten Kauklahti kierrättää -facebook sivustolta kerran käytetyn kuusen, siihen kynttilät (myös kerran kokeillut) sekä laatikollisen koristeita. Sekä kuusi että kynttilät (eli valot) tulivat kissakodeista ”kun nyt on kissoja – ei voi enää olla kuusta” -kommentein. En ymmärtänyt lainkaan, että miksi muka ei voi olla molempia…?
Tuon kuusen suoristaminen ei ollutkaan ihan piece of cake mussukoiden käsittelyn jälkeen.. Varmaan lähemmäs tunnin kulutin arvokasta aikaani tunkemalla paperia kuusen ja sen jalan väliin ja teippaamalla kuusta kiinni patteriin (!). Kuulemma jopa sähkökynttilä voi sytyttää tulipalon, ja kun meillä on tuossa oikein tyrkyllä tuo karvamatto, niin piti varuiksi köyttää kuusi patteriin kiinni, jottei se kaadu vaikka pienet kissapedot siinä kiipeilisi. Ja sääntö nro 1 = valot ei ikinä pala jos en ole itse paikalla..
Myös lauantai oli suuresti odotettu päivä: 6.12.2014 Oliver ja Viljami 2 vuotta!!! Oltiin kutsuttu kummi-Anu kylään. Ruokaa tehtiin taas pitkään ja hartaasti.. Ihan ensin aamulla Oliverin ja Viljamin päivä käynnistyi mun antamalla lahjalla:
Paketillinen broilerin fileesuikaleita. Niitä riitti 3 ateriaan päivän mittaan ja jokainen annos meni viimeistä palaa myöten parempiin suihin. Ja päivällä kun Anu saapui, sai mussukat toisetkin paketit 🙂
Näistä paketeista löytyi herkkutikkuja! Tulikin tarpeeseen, sillä oli taas päässyt käymään suuremman luokan onnettomuus: kaikki herkut oli loppu, eikä Zooplussan tilaus ole vielä tullut. Nyt siis herkutellaan näillä tikuilla ja odotellaan herkkuputkiloiden saapumista Saksasta :).
Pienten 2 vuotiaiden kissojenkin on välillä silti levättävä, vaikka kuinka olisi omat synttärijuhlat.
Ja kun energiaa oli taas kerätty, piti tietysti myös Anulle näyttää, kuinka taitavasti kuuseen osaa pieni kissa kiivetä 😉
Hyvä, hyvä, hyvä…
Joulukuussa mahtavinta on tietenkin se, että saa 24 päivän ajan avata joulukalenterista luukun! Kuten on varmaan käynyt ilmi, niin Oliverilla ja Viljamilla on omat kalenterit:
Mutta koska kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös kunkin luukun herkut. Niinpä Viljamin täytyi tyytyä porkkana- ja punajuuripusseihin.. 😉
Oliveria ei moiset niin kiinnosta..
Sain Viljamista hienon kuvasarjan. Erityisesti kuvasarjan viimeinen on mun mielestä ihan huippu-upea <3
Vielä pesukuvat..
..ja sit päiväunet päälle:
Taas vaihteeksi oltiin mussukoiden kanssa Tuomarilassa mun vanhempien eli mussukoiden isovanhempien luona viikonlopun vietossa :). Vaikka paikka on jo varsin tuttu kissoillekin, niin silti vierailu on aina väsyttävää puuhaa kun ympärillä on jatkuvaa hässäkkää eli jatkuvaa vahdittavaa ;). Viljami malttoi pienet päiväunet nukkua yläkerrassa ja Oliver taas tuli joko mun viereen tai syliin lepäämään ruuan aikaan ja illalla pelatessa.
Lauantaina ruuan aikaan Oliver tuli tosiaan omalle tuolille mun viereen lepäämään:
Ja tässä myös ne illan pelikuvat. Oliver tuli mun viereiselle nahkatuolille pesulle:
Sunnuntaina käytiin heti aamulla ulkoilemassa. Tuomarilassa on kivampi ulkoilla, kun on enempi luontoa, pihaa ja erityisesti lintuja ja oravia. Ja kun talo on pienen mäen päällä, niin siellä on paljon superhyviä kyttäyspaikkoja! Alhaalla kulkee puistotie ja siellä toinen toisensa perään ulkoilijoita koirineen. Varsinkin Viljami jaksaa vaania jokaikisen koiran!
Ja ihan niinkun kotona on mussukat oppineet, aina on keittiön pöydällä lasissa tuoretta, juotavaa vettä:
Juu, kyllä se niin on, että melko tavallista oloilua on koko viikko tähän asti ollut. Kertaalleen on ulkoiltu, mutten siitä onnistunut kuvia saamaan. Mutta tässäpä pientä kuvasaldoa oloilustamme 🙂
Viljami metsästää kadonnutta leluaan:
Jesh, löytyi!
Oliverin lempparipuuhaa tätänykyä on raksujen ”metsästys” aktivointilaudalta:
Mitäpä tässä…kun ollaan vaan 🙂
Jesh, jugurtti on parasta!
Sylimussukkani <3
Oltiin jälleen kerran viikonlopun vietossa Tuomarilassa. Pojilla kiirettä pitää, kun pitää samaan aikaan tutkia ja valvoa ihmisten toimintaa. Lisäksi erityisesti Viljami oppi heti alkuun, että jääkaapin avaus tarkoittaa KINKKUA! Meillä kotona harvoin on kinkkua tai muita herkkuja jääkaapissa, mutta Tuomarilassa on aina. Joka kerta kun jääkaappi aukesi, Viljami juoksi kiireenvilkkaa maukuen jääkaapin avaajan luokse. Söpöydellä saa paljon ja harva pystyi kieltäytymään Viljamin kainosta kinkku-pyynnöstä ;). Karjalanpiirakoiden leivonnan ja ruuanlaiton aikaan pojat pitkälti päivysti molemmat keittiössä:
Illalla kun pelattiin lautapelejä, malttoi Oliverkin tulla sohvalle lepäämään ja ottaa pienet torkut:
Ja sunnuntaina aamulla ennen kotiinlähtöä ehdittiin vielä käydä tutustumaan siihen yök-lumeen ;).
Melko pian löydettiin pihalta suht kuiva grillikatos, jonka suojissa koko loppu-ulkoilu kului! Onneksi oli kännykkä mukana niin pystyin surffailla netissä koko sen puolituntisen kyttäilyajan!
Ja sunnuntai päivä + ilta kotona sujui mussukoilla pitkälti nukkuen. Sain söpön kuvasarjan mussukoiden yhteisestä pesuhetkestä. Vähän huonolaatuisia kun on kännykällä otettu, mutta niin söpöjä, että pakko laittaa silti..
Ensimmäiset askeleet jouluvalmisteluihin on nyt tehty. Mussukoiden suhteen merkittävin hankinta on Cosma snackies JOULUKALENTERIT 🙂
Löysin myös Kauklahti kierrättää -facebook sivustolta tekokuusen, kynttilät ja kuusen koristeet. Mutta en nyt ihan vielä viitsinyt kuusta pystyttää.. Sekä kuusi että kynttilät tuli kissakodeista. Kun kuulemma kissojen takia ei voi enää kuusta pitää. Katsotaan mitä meidän pojat kuusesta tykkää!? Ihan riskillä mennään. Tosin, ainakaan viime jouluna Tuomarilassa aito kuusi ei herättänyt suurempaa ihmetystä. Ehkä meidän ulkoreissut vaikuttaa siihen? Kun kuusi ei ole mikään jännä, uusi juttu mussukoille. Viljamikin ties kuinka moneen kuuseen jo kiivennyt.
Joulukinkkua odotellessa voi herkutella vaikkapa pinaattikeitolla..
..tai super-herkku-raksuilla..
Ainiin, ja otinpas kerrankin ihan oikean kameran mukaan kun käytiin ulkona. Pimeäähän siellä on, vaikka heti töistä tultua menee, mutta kyllä näistä nyt vähän paremmin näkyy kissat kuin kamerakännykällä otetuista:
Otin myös muutaman kuvan Viljamista ja tätä nykyä joka aamuisesta traditiosta.. Kun olen lähdössä töihin, Viljami AINA pinkaisee vauhdilla hattuhyllylle. Ja tästähän minä palkitsen (muka huijaan Viljamin eteisestä pois) ja annan keittiössä muutaman herkkupalan herkkuputkilosta. Siinä mussukoiden herkkuja mutustellessa livahdan itse eteiseen ja ulos.
Vielä muutama Oliverin poseerauskuva. Nämäkin aamuisia traditioita. Siis mukista juominen kun itse pöydän ääressä meikkaan. Olen tosin jo aikaa sitten oppinut tuomaan mussukoille oman mukin pöytään, niin minä saan pitää oman HelloKitty mukini 😉
Minulla oli kiireinen viikonloppu, mussukoilla ehkä ei niinkään.. Mutta koska perjantai-ilta kului töiden jälkeen ravintolassa ja teatterissa sekä lauantai farmasiamessuilla ja taas ravintolassa, en juurikaan ollut kotona mussukoita viihdyttämässä. Näinpä myös kuvasaalis viikonlopulta jäi onnettoman pieneksi. Sunnuntaina aamulla tein inventaarion messusaaliista, Viljami auttoi:
Ja illalla tapahtui jotain hyvin harvinaista, sain molemmat mussukat samaan aikaan syliin! Molemmathan on ihan yhtälailla lellikki-sylivauvoja, mutta mikäli toinen on ehtinyt varata sylin, ei normaalisti toinen tule silloin ”häiritsemään”. En tiedä onko tämä joku varattu-reviiri -juttu vai ihan muuten vaan ovat tasapuolisia ja antavat toinen toisilleen rauhan ja vapauden nauttia ylhäisessä yksinäisyydessään sylittelystä..
..Viljamia ei tuntunut tippaakaan haittaavan tuo silmiensä edessä oleva Oliverin häntä..
Yritin myös kuvata kun Viljami kävi hakemassa herkkupussin kaapista. Mutta joka kerta Viljami kumartui minua puskemaan kun kyykistyin kameran kanssa, joten saalis jäi heikoksi tässäkin. Yhden sain napattua. Siinä Viljamin oikealla puolella lattialla on se herkkupussi, jonka Viljami siis itse kävi nappaamassa kaapista (ei sentään kaappia itse avannut..).
Ja tässä myös muutama kuva Oliverista ja siitä toistaiseksi ainoasta lelutyypistä, jolla Oliver suostuu leikkimään itsekseen. Ei tosiaan ole näiden pehmopallojen voittajaa löytynyt. Ei edes kilpailijaa. Edelleen osa palloista katoaa mystisesti, joten onneksi niitä on useampi varastossa. Ja tietyt pallot kokee myös limastuksen ja suolestuksen ja tätämyöten päätyvät pienellä avustuksella pallojen taivaaseen 😉 .
Pari viikkoa sitten otin jo yli vuosi sitten ostamani aktivointilaudan käyttöön. Pentuaikana mussukat ei oikein tajunnut sen ideaa.. Mutta koska erityisesti Oliverille maistuu raksut paremmin kuin hyvin ja jotta mussukoilla olisi myös päivisin jotain hommaa, niin kokeilin aktivointilaudan uusintakäyttöönottoa. Ensin harjoiteltiin super-herkuilla. Oliver hogasi homman heti ja kaivoi herkkuja laudalta tassullaan. Viljami katsoi minua-lautaa-minua ihmeissään, että häh, eikai hän nyt itse joudu…? Mutta kyllä joutui. Ja nykyisin sujuu Viljamiltakin ihan itse raksujen kaivelut:
Keskiviikkona käytiin taas ulkona. Oli mukavan lämmin ilma. Mutta vaikka heti töistä tultuani lähdettiin, niin oli jo pilkkopimeää! Mulla oli mukana vain ikivanha kännykkäni, jolla ei nähtävästi pimeässä saa keinolla tai toisella siedettäviä kuvia. Tässäpä siitäkin huolimatta muutama todistusaineisto. Ainakin näkee, että uusissa valjaissa on toimivat heijastimet 😉
Oli tosiaan sen verran lämmin, että jopa Oliver tarkeni tunnin lenkin :). Ja kotiuduttua alkoi tietysti heti operaatio tassujen ja turkin putsaus:
Ja tasapuolisuuden nimissä muutama hetkeä myöhemmin otettu Oliver-kuva (pesukuvissa siis Viljami):
Viikonloppu aloitettiin kynsiprojektilla. Taas se parin tunnin projekti, jossa Viljami toimi virallisena valvojana ja laaduntarkkailijana:
Lauantaina edessä oli Nepali-ilta, joka edellytti n.4h kokkausta! Onneksi Anu tuli jeesaamaan, ja tietysti: onneksi mussukat toimi jälleen virallisina valvojina, niin ei sattunut vahinkoja 🙂
Mussukoilla oli varsin mukavaa, kun sylittelijöitä ja rapsuttelijoita oli kerankin paikalla riittävästi..
..niin oli siis muitakin kuin minä 😉
Myös Anu ymmärsi ottaa kummin vastuun vakavasti ja istui lattialla Oliver sylissään – koska Oliver halusi olla sylissä juuri sillä hetkellä juuri siinä paikassa 🙂
Unet jäivät illalta vähäisiksi, kun piti ottaa kaikki ilo irti sylittelijöistä ja rapsuttelijoista.. Mutta malttoivat pojat välillä silmänsä edes hetkeksi ummistaa.
Ennen pääasiaan siirtymistä, katsotaan ensin mussukoiden herkuttelukuvat. Lasagne on ihanaa. Sehän on selvä. Ei Karvinen ihan väärässä ole. Ensin lautasta kävi putsaamassa Viljami..
..ja sitten Oliver:
Ja asiaan kuuluvat ruokapesut:
Sekä ruokalevot kissatelkkarin äärellä:
Ja itse asiaan. Eilen suoritettii ainakin mussukoiden mielestä yksi maailman paras juttu: lakanoiden vaihto! Lakanoiden vaihto kahden kissan kanssa on varsin hauskaa, mutta sitäkin hankalampaa ;). Aikaa saa kulumaan tovin jos toisenkin..
…valmista tuli! Vai tuliko? Missä kissat 😉 ?
Yksi kissa bongattu!
Mutta kuten todettu, hauskaa oli :D. Lakanoiden vaihto noin muuten ei koskaan voi olla kivaa. Mutta kun päälle lisää kissa-extran ja mussukka-aktivoinnin, niin eihän se voi olla muuta kun toooosi hauskaa ja hyödyllistä :D.
Nyt kun on ollut paljon puhetta siitä rinkulasta ja kissasta, niin pitihän minunkin kokeilla. Kaivoin kaapista jatkojohdon ja tein siitä ympyrän olohuoneeseen. Viljami seurasi vieressä ja ihmetteli touhujani. Oliver kipitti yläkerrasta alas ja suoran ympyrän sisään istumaan:
Toimii siis ainakin Oliveriin. En tiedä onko niin ettei Viljami enää ollut ympyrästä kiinnostunut, kun Oliver ehti sen ensin vallata. Vai eikö juju vaan toimi Viljamiin!? Täytyy kokeilla vielä toinen kerta niin, että laitan kaksi eri ympyrää lattialle. Ainakin olisi molemmilla mahdollisuus vallata oma ympyrä..
Oliverilla on myös ”hauska” tapa napata ruokakiposta isompi klimppi ruokaa ja kantaa se suussa n. metrin päähän ruokakiposta ja mutustella siinä. Lattialle jääneisiin märkiin ruuanpalasiin onkin ihana astua.. 😉
Ja jälkkäriksi maistuu aina jugurtti!
Lauantaille osui mitä mahtavin ulkoilupäivä! Vaikka oli viileää, paistoi aurinko ihanasti ja edes hiukkasen lämmitti. Oliverkin tarkeni koko tunnin lenkin! Sain kerrankin niin paljon kivoja kuvia etten viitsi kaikkia edes tunkea tänne. Mutta tässä parhaat palat lauantailta:
Tässä seuraavassa oli taas mussukoiden lintuetappi. Kökötettiin varmaan 10min. linnuille säksättämässä:
Viljami kävi useammassakin puussa kiipeämässä. Kertaalleen meni jo niin korkealle, että mietin mitenköhän käy.. Mutta puu oli sen verran vino, että Viljami pääsi kääntymään ja ”kiipesi” itse alas. Taitava poika <3.
Ruokailutaukoja täytyy tietysti vähän väliä pitää, retkellä kun ollaan 😀
Ihanasti ehti vielä turkinkin putsata ulkoilun jälkeen auringon paisteessa!
Sunnuntaina käytiin kummi-Anulla kylässä. Pojilla oli taas niin vauhti päällä etten montaa kuvaa saanut napattua. Mutta muutaman kyllä, ihan todistusaineistoksi.
Anu lupasi mussukoille, että seuraavalla kerralla on uudet sälekaihtimet, jotka mahdollistaa paremmat bongausapajat. Nyt kun valitettavasti ikkunalaudoille ei päässyt istumaan. Ensi kerralla kuulemma pääsee :). MUSSUKAT KIITTÄÄ!
Välillä mussukoiden touhu tuppaa olemaan kaikin puolin pimeetä ;). Yksi uusin, mun mielestä itseasiassa super hauska juttu, on eteiseen piiloutuminen. Kun mussukat huomaa, että ihmishenkilö lähenee eteistä joko molemmat kissat tai toinen juoksee eteiseen ja piiloutuu sinne. Kaiketi sen toivossa, että ihmisraukka ei huomaa kissaa/kissoja ja pahaa aavistamatta avaa ulko-oven. Viljamihan osaa itse naulakossa roikkuvien takkien kautta hypätä hattuhyllylle. Oliver pääsee samaiselle hyllylle kenkiä sitomaan kumartuneen ihmisen selän kautta. Yksi aamu sain kännykkääni seuraavan kuvaviestin:
Oliverin paras piilopaikka on kyllä kenkähylly takkien alla. Sieltä on useamman kerran kömpinyt kissa esiin, kun on aamulla töihin ollut lähdössä ja ulko-ovea ruvennut avaamaan. Onneksi kertaakaan kumpikaan ei ole oikeasti päässyt karkaamaan. Siinä riittäisikin hupia ennen aamu seitsemää metsästää kissaa puoliunisena pimeydessä..
Pimeetä meininkiä riittää myös pihalla. Vaikka heti töistä tultua lähtisi kävelylle kissojen kanssa, niin alkaa jo olla niin pimeää ettei tuolla kännykkäraukalla kohta enää kuvia tarvitse lainkaan ottaa. Onneksi pian (?) on joulu. Ajattelin Korvatunturille kirjoittaa lahjatoiveen kamerasta :D. Mutta tässä muutamia vain vähän epäselviä kuvia tämän viikon ulkoiluista:
Ja ulkoilun jälkeiset pesut:
Unikaverini Oliver auttaa aina lakanoiden laitossa. Tai tällä kertaa putsasin ihan vaan enimpiä kissankarvoja lakanoista..
Lähdin perjantaina töiden ja jumpan jälkeen viemään kissoja kävelylle. Lämpötila taisi laskea juuri ja juuri Oliver-kynnyksen alle. Päästiin ehkä n.10 metriä koti-ovelta, kun Oliver teki täyskäännöksen ja halusi takaisin kotiin. Oliver sai siis jäädä kotiin ja me Viljamin kanssa jatkettiin reilu puoli tuntia. Sen verran oli jo kylmä, että ajattelin reilun puolisentuntia riittävän myös Viljamille. Yhden kuvan ehdin saada ennen kuin Oliver jänisti 😉
Tuon puolen tunnin aikana sain myös todistaa, kuinka nopeasti pimeä tulee. Ei näihin seuraaviin kuviin pitkä aika tuosta ensimmäisestä ollut, mutta selvästi on jo pimeää. Huomaa ettei ilman salamaa enää meinannut saada järkeviä kuviakaan.
Viljami on muutenkin liikkeissään niin nopea, ettei kännykkakamera tahdo muutenkaan pysyä menossa mukana..
Lauantaina ulkoiltiin ihan vain omalla pihalla:
Ulkoilun jälkeen on aina vuorossa turkin ja tassujen pesu. Niin söpösti mussukat vierekkäin istui rahilla itsejään ja toisiaan pesemässä. Kaikki pesukuvat epäonnistui 🙁 mutta sain välissä otettua kuvan kuitenkin pesuhetken ajalta:
Ja kun on ulkoiltu, pesty ja ehkä vähän hankittu masuntäytettä, voi siirtyä päiväunille <3
Tällä viikolla on kyllä huomattu selviä merkkejä talven tulosta. Mittari nimeltä Oliver reagoi jo viileneviin syysilmoihin, mutta siinä vaiheessa kun mittari-Viljami pyrkii itsenäisesti ulkoa sisään, voidaan todeta, että kyllä, talvi on jo ovella! Vielä maanantaina oli ihan ok-lämmin. Lähdettiin mussukoiden kanssa iltakävelylle heti kun töistä kotiuduin. Oliverille riitti puoli tuntia, Viljamin kanssa jatkettiin päälle vielä toinen puoli tuntia kaksin. Eikä Viljami vielä siinäkään vaiheessa olisi halunnut kotiin. Mutta oli kylmä, joten ajattelin, etten halua pientä hassuntassua vilustuttaa.. Tässä muutama kuva maanantain reissulta:
Keskiviikkona päästin kissat pihalle illalla. Taisi olla aste-pari pakkasta? Nyt meinaa reagoi jo se mittari-Viljamikin ;). Muutaman minuutin tarkenivat takapihalla ja sitten pyrkivät sisälle, myös mussukka-mini! Olen alkuviikosta tilannut mittatilaustyönä tehtävät, suomalaista käsityötä olevat, Vänttisen valjaat mussukoille! Lähetin myös tiedustelun yhdelle kissanvaatteita (!) tekevälle netistä bongaamalle bloggarille, josko häneltä voisi tilata lämmikettä pojille!? En vielä saanut vastausta. Kristian kommentoi näihin juttuihin muistaakseni ”OMG” tai jotain muuta vastaavaa. Mutta kun on sydämensä ja elämänsä jo kissoille menettänyt, niin se on pysyvää. Menetetty tapaus ;).