Pikapäivitys ja pihakuulumiset!
En onnistunut lataaman kameran akkua, joten täytyy tyytyä muutamaan kuvaan, jotka otin eilen kännykällä. Pihalla on totta tosiaan oltu joka päivä kun on ollut hellettä! Edelleen odotan kovasti, että saadaan piha-aidat pystyyn eikä tarvitsisi kokoajan juosta nykimässä mussukoiden naruista, kun sinne naapurin pihanlle on AINA pakko päästä!
On myöskin vähän harmillista, kun molemmat pojat on päättänyt pelätä kaikkea liikkuvaa, mikä/joka tulee kahta metriä lähemmäs. Se vähän siinä määrin häiritsee, että me ei suinkaan olla ainoita, jotka haluavat oleskella ja liikuskella ulkona auringonpaisteessa. Ja erityisesti lapset ei ymmärrä pitää etäisyyttä tai mennä pois, vaikka kerron, että kissat pelkää. Siinä sitten kissat rimpuilee valjaissaan hädissään joka suuntaan kun lapset jää toljottamaan ja pyörillään edestakas heilumaan, vaikka kissat selkeästi on ihan paniikissa. Eilen sain onneksi kissat napattua kukkapenkistä syliin (jonne olivat juosseet piiloon ahdistelevia lapsia) ja harppasin muutaman askeleen ennen kuin päästin kissat maahan ja me juostiin useampi metri vaaraa pakoon ;).
No, onneksi omalla pihalla saa olla turvassa ja kelpaa makoilla välillä auringossa ja välillä varjossa..ruohikossa vaanien 🙂
Toivon myös, että pojat päivä päivältä rohkaistuisi, kun tajuavat ettei yksikään ihminen heille pahaa halua, vaikka lähestyy ja haluaa paijata.
Kummi neuvoo: jos ne kakarat ei usko puhetta ni kannattaa kokeilla esim.etälamautinta tai sit ihan uhkailla et nää kissat raapii lasten silmiä ihan niinku huvikseen jos tuutte lähemmäks(tästä strategiasta jo sovittiin viikonloppuna)
Sit jos ihan rankempaa keinoo haluu kokeilla ni voi uhkailla jollain tartuntataudilla(ehdotan ebolaa)
Pääasia että mun kummipoika ei kiusata
Hus lapset menkää pois!!!
No joo, täytyy miettiä järeämpiä keinoja mikäli ystävällinen puhe ei ala tehoamaan ;). Toisaalta olis myös ihan kiva jos O&V vaikka ei pelkäis ihmisiä ulkona. En ymmärrä mistä ne tän pelkäämisen yhtäkkiä keksi..