Tasaista kotielämää?
Tuntuu jo, että Viljamikin olisi ollut meillä kotona aina. Niin hyvin kotiutui tuokin mussukka ja aivan ihana on ollut seurata poikien temmellystä. Melkein kaikki asiat tehdään yhdessä, edelleen.. Välillä saattaa käydä niin, että osa päivä- tai yöunista nukutaan erikseen, mutta jossain vaiheessa toinen kyllä siirtyy toisen kylkeen yhteispesään :).
Mussukat päikkäreillä vol.1
Mussukat päikkäreillä vol.2
Myös luonne-erot alkaa jo tulla esiin. Viljami on enempi ruuan perään ja syökin reippaammin kun Oliver. Onneksi kuitenkin syövät sovussa ja Viljami kohteliaasti odottaa, että Oliver saa syötyä sen mitä syö ennen kuin työntää nenäänsä veljen lautaselle. Yleensä ruoka-annokset on kyllä sen verran riittäviä ettei edes Viljami jaksa putsata molempia kippoja. Ainoastaan raaka-liha -aterioilla Viljami kyttäilee josko Oliverilta jäis jotain yli.. Ja mistäs minä sitä tiedän kumpi käy kipoilla syömässä jos/kun ”märkäruokaa” jää yli ensimmäiseltä kattaukselta.
Tutkimusmatkalla, ja aivan kaikkialle pitää tunkeutua...!
Toinen luonne-ero liittyy sylittelyyn. Oliver hakeutuu paljon useammin itse syliin eikä mielellään lähtisi sylistä pois ennen tunnin-parin torkkuja. Viimeksi eilen puutui mulla takalisto, kun Oliver nukkui pari tuntia (?) sohvalla mun sylissä. Mutta eihän sitä pienokaista vaan voi herättää kesken unien! Niin söpö ja suloinen on. Onneksi toisen elokuvan aikana Viljami heräili raapimapuun korkeimmalta tasolta pesästä (mikä on Viljamin yks lemppari-päiväunipaikka) ja tuli sohvalle, jolloin Oliverille sopi mennä loppupäikkäreiksi Viljamin kylkeen torkkumaan – ja minä pääsin jalottelemaan!
Taas kerran yksinkertainen pakkausnauha oli paras lelu!
Vaikka päivisin Oliver on kovempi sylittelijä, niin öisin Viljami tykkää enemmän nukkua samassa sängyssä mun ja Kristianin kanssa. Meillä on siis myös ”vierashuone” omaa makkaria vastapäätä, jossa on iso sänky ja Oliver tykkää siellä nukkua ainakin osan yöstä. Jossain vaiheessa, erityisesti nukkumaan mennessä ja herättäessä, Oliver pitää kyllä huolen siitä, että on paikalla söpöilemässä ja hurisemassa. Mikäli aamuheräilyssä kestää (viikonloput) alkaa Oliverilla ja Viljamilla sellaset laukkakisat yläkerrassa (sänky on osa esterataa), että karisee kyllä viimeisetkin unihiekat silmistä! No, mun mielestä tämä yllättäin on vaan söpöä :). Yleensä nousenkin laukkakisojen alkaessa ja lähden kissojen kera aamiaiselle.
..no comments 😉