Lauantaina oli niin kaunis ilma, että kirpputorilta kotiuduttuani päästin kissat takapihalle. Sen verran monen tunnin seisoskelu vei voimia ettei huvittanut pihaa pidemmäksi lähteä kävelylle. Viljami olisi kyllä tainnut haluta omaa pihaa kauemmaksi, kun noilta pakoyrityksiltä ei säästytty.. Valjaat ja narun rajallinen pituus tietysti päätti pakoyritykset naapurin aidan tuntumaan. Aidan alihan Viljami pääsee toisten naapuriemme pihalle. En ole saanut tilkittyä Viljamin kaivamaa ”tunnelia”. Oliver oli aika kiltisti. Uskoo kun kieltää jos lähtee aitaa pitkin kiipeämään.
Kuningas-Oliverin suosikkipaikka, edelleen:
Huomasin, että joka kerta kun kielsin Viljamia kaivautumasta naapurin puolelle, Viljami loukkaantuneena tuli ovelle ja pyrki sisään. Että jos ei saa tehdä mitä haluaa, niin ei sitten tehdä mitään! En avannut ovea kun tiesin ettei Viljami oikeasti sisään halunnut. Osoitti vaan mieltään. Eikä Viljami kovin kauaa ovella kökötellyt. Aika pian aina innostui jostain näkemästään ja lähti pihaa haistelemaan (tai uudelle pakoyritykselle 😉 ).
Alakerran kissatelkkarista on parhaat näkymät lintupuuhun!
Tässä vielä linkki mussukkapainivideoon!
On kyllä ollut tylsää ja kylmää..ja pimeetä tällä viikolla. Kissojen näkökulmasta erityisesti tylsää, sillä mulla on ollut kaikennäköistä ohjelmaa joka ilta, niin en ole sunnuntain jälkeen ehtinyt raukkaparkoja viemään ulos =/. Pakko nyt loppu viikosta yrittää, vaikka edes puoli tuntia tareta.. Ollaan siis vaan tylsäilty sisällä ja parhaani mukaan olen yrittänyt mussukoita viihdyttää ja hauskuuttaa 😉
Oliverin uusin hupi on kytätä yläkerran vessan peilikaapin päällä kun mä pesen hampaita ja naamaa. Siellä se istuu kaikkien iltatoimieni ajan ja kummastelee pärisevää hammasharjaa..
Aamuin, päivin ja illoin pyritään tietysti myös leikkimään mahdollisimman paljon. Uusin hitti on laservalo, joita mussukat jaksaa jahdata piiiiiitkään……. Välillä kun toinen leikkii, toinen voi levätä ja odottaa vuoroaan vaikkapa leikkitunnelissa.
Ja saatiinpa myös taas pitkään ja hartaasti odotettu Zooplussan paketti! Parasta oli 1. herkkuputkilot 2. laatikko, jonka pohjalla oli kissanhiekkaa (pussi hajonnut) ja jota oli ihana levitellä lisää.. 3. pakkausmuovi, jonka pureskelua ei voi vastustaa.. Omasta näkökulmastani parasta oli monen monet uudet ruuat joilla taas kuukausi mennään.
Pienten kissojen pitää tietysti myös nukkua paljon, jotta jaksaa jahdata laservaloa ja kerjätä herkkupaloja!
Lauantaina ohjelmassa oli ikkunanpesua ja nurmikon leikkuuta. Mussukat oli mun apuna pihalla:
Oliver kävi välillä myös sisällä ikkunan takana vahtimassa toimintaa:
Ja kuten kuninkaalla kuuluu, myös Kuningas-Oliverilla on oma vataistuin josta valtakuntaansa valvoa:
Sunnuntaina lähdettiin taas muutaman tunnin evakkoretkelle Tuomarilaan. Tällä kertaa onnistuin ottamaan myös muutamat kuvat seikkailuista:
Ja löydettiin ihanat lintujenkyttäyspaikat halkopinojen päältä. Mä en itse ollut tästä vartin lintujen bongauksesta yhtä innoissani kun mussukat..
On kyllä kiva, kun on ollut niin lämmin syksy..ja vähäsateinen..niin ollaan voitu yhä ulkoilla. Saas nähdä kuin käy kun tulee talvi ja pakkaset. Maukuuko Viljami lämpimien ulkoiluilmojen perää koko talven läpi 😉 !? Kääk…!
Kyllä ilmasta ja maisemasta jo selkeästi huomaa, että syksy on tullut. Keskiviikkona kuvittelin hölmönä, että pärjäisin kissalenkin ajan ilman hanskoja. Huppu piti vetäistä päähän jo 5 minuutin jälkeen, kun viima sattui korviin. Hanskoja ei ollut mukana – no can do. Mussukat tarkenee vielä ihan hyvin. Mutta tiedän ettei olla kaukana Oliverin nollapisteestä. Se on piste, jossa tarkenee tärisemättä muutaman minuutin. Onneksi tilauskannassa on villapaita Mussukka-Oliverille. Tilataan sitten Viljamillekin, jos tarvis! Tähän tietty liittyy myös sellainen juttu, että koska kyseessä (toimittaja) on Joulupukki, niin ensin Viljamin pitää olla superkiltti, jotta Joulupukki voi ylipäätänsä tuoda lahjoja ;).
Otsikon mukaisesti meillä oli matkassa herra Kuratassu. Tai itse asiassa, herra Savitassu. Tuon yllä olevan kuvan vieressä oli rakennustyömaa ja jotenkin siihen liittyvä tai sen aiheuttama savikasa. Tietysti kissan näkökulmasta kaikki korkea on tehty kiipeämistä varten. Niinpä myös savikasa. Viljami asetti tassunsa märkään saveen ja yäk, totesi, että märkää on. Kuin jänis hän pomppi pikavauhtia eteenpäin savikasassa ja lopulta tajusi, että kyllä – ihan koko savikasa on savea ja märkää ;). Reppanan tassut oli niin likaiset, että tarjouduin hätäapuun taskusta löytämäni paperin kera. Silti piti tassuja putsata pitkä tovi:
Vähän jänskäsin, että saadaanko kuraisia hassun-tassunjälkiä juuri pestylle lattialle. Taikka märehtijä-Oliverin laatoituksia.. Oliver meinaa lähes joka kerta popsii toinen toistaan pidempiä heiniä nieluunsa, jotka pian laattailee sinne missä sattuu olemaan. Mutta ylläri ylläri, säästyttiin tällä kertaa kaikelta sotkulta!
Vielä muutama patsastelukuva:
Olipas taas mukava ja rentouttava viikonloppu! Mussukoillakin oli vaikka mitä jänniä juttuja.. Ensin perjantaina käytiin omilla kulmilla kävelyllä:
Lauantaina aamulla kun herättiin, ulkona satoi melko reippaasti. Ajateltiin, että kjäh kjäh, nythän voi päästää kissat ihan vapaina omalle pihalle…!
Mussukkaraukat huolestuneina, että mitä täällä pihalla kun turkki kastuu, jos menee katoksen alta nurtsille!!!
Kristianin kanssa mentiin hetkeksi sisälle. Hetken kuluttua kun taas kurkkasin, miten pojilla menee, niin vaikka kuinka käytin sormia laskuissa mukana, sain vain yhden kissan lukemaksi ;). Onneksi Viljamilla on tapana maukuen kertoa, missä hän menee.. Niinpä nytkin kuulin päätynaapurin pihan suunnasta ”miau, miau”. Hain sisältä herkkuputkilon ja kiersin etuoven kautta naapurin pihalle. Viljami tuli heti kiltisti nameja syömään ja samoin antoi napata itsensä syliin. Valitettavasti vapaa sadeulkoilu päättyi tähän..
Pian aamupalan jälkeen suunnattiin mussukoiden kanssa päivän viettoon ja yökylään Tuomarilaan. Tutkittavaa pojilla taas riitti, vaikka vanhempieni koti onkin jo ihan tuttu myös mussukoille..
Lauantaina käytiin myös ulkona Tuomarilassa, mutta siihen hätään en saanut ainuttakaan toimivaa kuvausvälinettä =/. Mutta, kävipä tooosi jännä juttu! Tavattiin vieras kissa! Mussukat ei ole ennen (kissanäyttelyä lukuunottamatta) vieraita kissoja nähnytkään. Oltiin tutkimassa grillikatosta, kun huomasin, että siinä parin metrin päässä penkillä lepäilee mustavalkoinen kissa. Kuulemma ihan tuttu näky niillä huudeilla tämä kaveri. Viljami bongasi kissan, kun oltiin jo melkein metrin päässä. En osannut varautua kilttien kotipilttien reaktioon, ja niinpä flexi pääsi kädestini irti, kun Viljami pinkaisi jahtaamaan tätä vierasta kissaa! Hirveää vauhtia juoksivat mustavalkoinen kissa edeltä ja Viljami flexeineen perässä. Oliverin kanssa kipitettiin samaan suuntaan ihmettelemään, että häh, mitä tapahtui…!?? Laitoin Oliverin flexin autotallin nurkalla puunoksaan roikkumaan ja huomasin, että Viljamin flexi oli tarttunut pusikkoon kiinni. Onneksi, sain meinaa siitä Viljamin napattua syliin. Viljami oli edelleen ihan hurjana! Ensin Oliverillekin sähisi ja murisi. Hetki meni ennen kuin Viljami rauhottui. Nuuhkivat Oliverin kanssa toisiaan, ja lopulta nuolaisivat toinen toisensa turkkia hyväksyvästi. En kyllä osannut kuvitella tuollaista reaktiota näiltä söpöiltä pieniltä kotikissoiltani! Tai eihän Oliver mitään. Viljami vain..
Sunnuntaina mussukat lähinnä vain lepäili kotona, rankan lauantain jälkeen ;). Mutta jaksoivat silti osallistua ruuanlaittoon:
Hyvää alkanutta viikkoa toivottaa Viljami kaikkien puolesta:
Olin osan viikonsta sairaana, ja sehän mussukoista oli mukavaa ;). Muunmuassa tiistai vietettiin varsinkin Oliverin kanssa pitkälti sohvalla lepäillen. Tässä kuvasatoa yksistä Oliverin päikkäreistä. Jos Oliver jotain osaa, niin uniasennot on sen juttu <3
Oliverin huomautus: turkinpesu kesken! Ei voi arvostella!
Oliverin huomautus: turkki juuri pesty. Kuivuu kauniimpaan muotoon kun sen jättää osin vähän pystyyn 😉
Eihän tässä mitään sisustuselementtejä tarvita, kun kaksi liikkuvaa elementtiä on jo olemassa! 😉
Oliverilla on tapana käydä ensimmäisenä varaamassa paras paikka sängystä. Tuo kulma on vakkari. Tosin, kerran pari yössä Oliver tarvitsee myös kainaloterapiaa; paijauksia ja rapsutuksia. Yritän aina, että ei, en herää – en reagoi, mutta Oliver voittaa ja minä hellyn. En kerta kaikkiaan pysty vastustamaan pientä, suloista, hurisevaa, puskevaa karvapalloa <3 !!!
Saatiin lauantaina Anu kylään ja mikä parasta, siinä samalla ikkunoiden pesu!!! Mä olin luvannut tarjota ruuat tästä hyvästä. Mussukat tietysti auttoi Anua. Tavallaanhan siis siinä oli 3 pesijää.. 😉
Lisäksi mussukat on sitä mieltä, että yksi ihmisen tärkeimmistä tehtävistä on toimia kissan tikapuina tai muuna korokkeena:
Suurempaa ja ihmempää raportoitavaa ei tällä erää taida olla. Kuvia ensin lauantain pihailulta ja sitten sunnuntain kävelylenkiltä:
Ihanan lämmin ja aurinkoinen viikonloppu oli! Toivottavasti saadaan vielä jatkossakin kauniita ulkoilupäiviä 🙂
Pienistä sateista huolimatta, ollaan tiistaita lukuunottamatta ulkoiltu joka päivä. Kertaakaan ei ole kunnon sade kohdalle iskenyt, mutta tuullut on ja ripotellut. Voin kertoa ettei ole ollut vaikeuksia saada kissoja sisään ulkoilun päätteeksi ;). Yhtenä päivänä molemmat juoksi omalle ovelle! Ja torstaina taas Oliver ei edes halunnut lähteä kävelylle, kun vähän ripotteli. Avasin ulko-oven ja Oliver juoksi samantien naapurin ovelle. Tulkitsin niin, ettei ulkoilut tänään kiinnosta. Oliver sai jäädä sisälle lämmittelemään ja me Viljamin kanssa käytiin reilun puolentunnin reviirin tarkastuksella :).
Oliver suojassa ikävältä viimalta:
..ja liikkumatta, jottei viima vie mennessään 😉
Viljamin salaiset hiiriapajat (joiden hiirisaalis -tulos vielä nolla 😉 )
Myös Oliver löysi jonkun ötökän (jota mun silmät ei nähneet)
Ja pedot puussa <3
Ulkoilu kylmällä unettaa. Unikaverini Oliver, Viljami ja Harmis 😉
Sain kuulla, että valitettavasti mökki meni talviteloilleen viime viikonloppuna. Joudumme siis odottamaan hiirijahtia aina ensi kevääseen saakka =/. Nyt ei auta muu, kuin järjestää mahdollisimman usein kävelylenkkejä. Oliverille tilasin jo joulupukilta villapaidan :). Ainakin kun viime syksyä muistelen tai alkukevättä, niin Oliver alkoi melko pian palella. Raukkaparka tärisi ja minä kannoin häntä sylissä välillä, jotta olisi vähän lämpimämpi. En tiedä miten Viljami tuntui sietävän viileää ilmaa paremmin!? No, ollaanhan me ihmisetkin erilaisia kylmänsietokyvyiltämme.. Mutta nyt vielä jaksoi viikonloppuna aurinko paistaa ja mukavasti lämmittää :). Tässä eiliseltä kävelyreissulta muutama kuva:
Nyt pitäisi löytää molemmille pojille uudet, hyvät valjaat. Jotenkin minua harmittaa mussukoiden puolesta, kun nuo nykyiset naruvaljaat on niin ”kovan” oloiset. Jotkut pehmoiset, esim nahkaa karvapehmusteella voisi olla kiva ja hyvä!? Niihin tarravaljaisiin en edelleenkään uskalla palata, kun niistä molemmat pojat oppi karkaamaan. Vaarallista touhua.. Ja lisäksi haluaisin kehittää jonkun joustosysteemin flexien päihin. Jotkut kestävät kuminauhat tms. niin, että kun mussukka esim. saa spurtin, niin ei tulisi kauhean kovaa töksähdystä flexinarun loppuessa. Eipä siis muuta kun googlailemaan DELUX-valjaita ja oheistarvikkeita :).
Ollaan taas ahkerasti ulkoiltu melkeen joka päivä. Ihan siis tunnin ”lenkkejä” tehty. Viljami oikein vaatii tätä joka päivä. Ensin aamulla kyselee josko vaikka takapihalle pääsis? Sitten illalla kun tulen kotiin, alkaa valituskonsertti. Viljami kulkee mun perässä maukuen ja jos otan edes askeleen eteistä kohti, molemmat kissat juoksee ulko-ovelle maukumaan. Hyvä, että itse saan välipalaa syödyksi, ennen kuin nuo karvahirviöt saavat tahtonsa läpi jatkuvalla mau’unnalla ja minä myönnän tappioni: me lähdemme ulos. Tässä tämän viikon reissuilta:
Ja kuten otsikko kertoo, niin varsinaisia koviksia näistä pienistä mussukoista on tullut. Enää koirat ei ole ihania. Ne on aika tyhmiä. Erityisesti Oliver on päättänyt näyttää koko maailmalle, että HÄN ei koiria pelkää ja turpaan tulee jos kosket (siis koira) ! Kun koira lähestyy, Oliver istahtaa alas ja jää ylväänä tuijottelemaan. Istuu siinä hievahtamatta, ja jos utelias koira tulee lähelle, alkaa ensin murina. Sitten nousee karvat pystyyn, alkaa sihinä ja viimeiseksi hän nousee takatassuille ja tekee uhaavan hyökkäysliikkeen. Mutta HÄN ei pakene! Toistaiseksi kaikki koirat on tajunnut poistua, mutta kai tässä pitää itse vähän ruveta portsariksi ettei vaan mitään satu kellekään..
Löydettiin ihanan pehmeää multaa, johon kait yritetään nurmikkoa istuttaa. Oliver ja Viljami avuliaasti käy aina kuopsuttelemassa ja luomu-lannoittamassa näitä uusien, tulevien talojen nurtseja 😉
Minä itse vietin suurimman osan viikonlopustani risteillen ja Tallinnassa, joten kuvasaldo on melko heikko. Olen kuitenkin blogin ylläpitäjänä tehnyt Oliverille ja Viljamille lupauksen päivittää uusia kuvia ja kuulumisia kahdesti viikossa, joten lupauksesta on kiinni pidettävä ;).
Sellaisia huhuja kuulin, että mikä hienoa, pojat oli päässyt lauantaina omalle pihalle ulkoilemaan, mutta Viljamille ei taas kerran oma piha riittänyt. Mikäli oikein ymmärsin, Viljami oli aika pitkälti peräkanaa karannut kolmesti! Tai ainakin kerran oli ollut valjaat ja naru, joten kovin pitkälle naapurin pihalla ei Viljami päässyt. Mutta toisella kerralla ei ollut naruja, niin Viljami otti hatkat. Sillä kerralla ei ollut edes viereisen naapurin piha riittänyt vaan Viljami oli hyppinyt myös heidän aidan yli päätynaapurin pihalle! Onneksi pojat antavat edelleen ottaa itsensä kiinni. Meillä kun edelleen on se autotie niin lähellä eikä mussukat oikein ymmärrä autoja varoa. Tietysti kaikki, myös autot, väistävät Kuningas-Oliveria ja Valtias-Viljamia..tai niin pojat varmaan luulee..
Aiheeseen liittyvää kuvamateriaalia ei löydy. Muutama sunnuntailta napsittu sisäkuva vielä lisää, niin velvollisuuteni nro 1/2 tältä viikolta on suoritettu 😉
Mökkireissun jälkeen mussukoilla on varmaan ollut kotona ihan booooooring…! No, ainakin ovat malttaneet nukkua ja välillä myös syödä :). Yksi päivä Viljami tuli taas kyttäämään mun ruokailua. Kiltisti lautasen vieressä odotti omaa vuoroaan ;). Normaalisti laitan lautasen aina lattialle putsattavaksi, mutta nyt ehkä mökkeilyn jäljiltä aivoni olivat pehmenneet ja annoin mussukoiden hoitaa putsauksen pöydällä 😉 (Käsieni ulottuvilla ei ollut kuin ikivanha Nokiani, joten kuvat on huonolaatuisia..)
Korrektisti Viljami kantoi suuremman suupalan lattialle mutustettavaksi:
..ja takaisin putsaushommiin!
Valmis?
Viljami on ollut koko viikon varsinainen maukumestari! Haahuilee edestakaisin ja maukuu. En tiedä maukuuko ulos? Vaiko herkkuja? Vaiko huvikseen? Mutta Oliver on ollut aika tyytyväinen, oma itsensä, mussukka-mamis <3. Kuviakin saa helpommin napsittua:
Ja vaikkei ulos jatkuvasti pääsekään, niin onneksi edes kissatelkkarit on auki 24/7!
Ihana, aurinkoinen hiirijahti-viikonloppu on nyt takana. Mikäli säitä riittää syyskuun loppuun saakka, mennään vielä syyskuun vikaksi viikonlopuksi mökille. Mutta sen näkee sitten – sadetta pitämään ei sinne viitsi lähteä huvikseen puita pilkkomaan..
Mussukat lähtövalmiina autossa, turvallisesti kopeissaan ja turvavöissään:
Mökille saavuttaessa ensin tutkittiin sisätilat:
Ja koska ei oltu kotona, vaan mökillä, oli myös possuttelu täysin sallittua 😉
Ennen kun saatiin mökki lämpimäksi, oli hyvä käydä kamiinan (?!) edessä lämmittelemässä ja ottamassa pienet torkut:
Ovet oli avoinna pitkälti 12/24. Ulkona pojat pitkälti aikansa viettikin. Tassuja piti tietysti putsata yhtenään:
Oli ihana seurata super-onnellisten-kissojen menoa. Välillä mentiin peräkanaa (minä kolmantena 😉 ) ja välillä erityisesti Viljami katosi metsästysmaille..
Saunamökki ja sen ympäristö käytiin myös yhdessä tsekkaamassa. Ensin Oliverin kanssa kahdestaan ja myöhemmin myös Viljami liittyi seuraan.
Tässä pieni videoklippi, jossa Oliver tutkiskelee järvivettä 🙂
Ja sokerina pohjalla, kuten otsikko kertoo, hiirijahti oli onnistunut! Täytyy tietysti esitellä kaikki saaliit erikseen. Ensimmäinen saalis lauantaina:
Toisen saaliin Viljami nappasi sunnuntaina, kun oltiin kolmistaan oman pihan ulkopuolella tutkimassa:
..ja hän ystävällisesti toi päästäisensä kenkäni juureen näytille, vai olisiko minunkin pitänyt osallistua leikkiin!?
Kolmas saalis ilmestyi ylämökin ulko-oven edusmatolle sillä aikaa kun olin sunnuntaina saunomassa. Oliver oli alamökillä mukana, joten tämäkin siis Viljamin aikaansaannoksia:
Viljami voi nyt olla ylpeä itsestään, kun kaikki hänen metsästysvoittonsa on ikuistettu muidenkin nähtäville ;). Saas nähdä miten oma pieni piha tuon mökkireissun jälkeen pojille enää kelpaa. Ja toivotaan myös, että päästäisi vielä hiirijahtiin nro:2 tänä vuonna!!!
Kuumeisesti odotamme hiirijahdin alkua! Tai noh, jos olen ihan rehellinen, en usko, että Oliver ja Viljami tietää tulevasta mökkireissusta. Sovitaan vaikka niin, että eivät ole mua uskoneet kun olen kertonut, että ihan tosi lähdetään perjantaina mökille 😉 .
No mutta, ollaan me viikolla muutakin ehditty tehdä kun odotella mökille lähtöä. Saatiin muunmuassa mun työkaverilta (joka sai kaveriltaan) uusi hieno pallorata! Se on astetta hienompi kun meidän aikasempi. Siinä on vilkkuva pallo:
Ja tässä video palloleikistä 🙂
Muutamana päivänä tällä viikolla on ollut ihana auringonpaiste. Niinpä ollaan iltaisin tarettu ulkoilla kävelyillä ja omalla pihalla. Omalta pihalta sain muutamat kuvat:
Vähän on jo katto romahtanut tuosta mussukoiden talosta. Ei sitten pahviseinät kestänyt viikkojen rankkasadekuuroja 😉
Toivotaan, että koko viikonlopun jaksaisi aurinko paistaa ja saataisi hienot hiirimetsästysilmat! Omasta puolestani toivotan metsästäjilleni suurta hiirionnea 😀
